Iittala

Iittalan historiikki.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Iittala

Designlasi.com on harrastepohjalta toteutettu sivusto, jossa listataan 1930-1980 -lukujen suomalaista käyttö- ja taidelasia.
Tietoa ja kuvia mm. Iittalan tuotannosta.
http://www.designlasi.com/fi/category/manufacturers/iittala

Iittala lasin käyttö- ja hoito-ohjeet (lainaus iittalan ohjeista)

IITTALA-LASIMASSA

Iittalan lasitehtaiden käyttämä lasimassa on korkealaatuista lyijytöntä lasia, joka on suunniteltu täyttämään sekä taidelasille, että käyttölasille asetetut vaatimukset. Se on optisesti erittäin kirkasta sekä kemiallista, että mekaanista kulutusta kestävää. Ominaispainon ja valontaiton suhteen se täyttää kristallilasin vaatimukset, joten sitä voidaan kutsua kristalliksi. Iittala lasia valmistetaan Iittalassa, Nuutajärvellä ja Humppilassa.

i-MERKKI

Timo Sarpanevan i-lasikokoelma esiteltiin ensimmäisen kerran keväällä 1956. Uusi i-linja oli modernia käyttölasia, jossa kokoelman kullakin yksittäisellä esineellä oli myös oma esteettinen arvonsa. Kokoelman hienostunut ja yksinkertainen kaunes muodosti luontevan jatkon suomalaisen taidelasin jo useita vuosia jatkuneelle voittokululle. Kokoelman esineitä varten Sarpaneva suunnitteli myös pienen punaisen i-merkin, joka on 1960-luvulta lähtien ollut iittalan tuotekokoelman tavaramerkki ja on tänäpäivänäkin merkki iittala lasin korkeasta laadusta.

KONEPESUN KESTÄVYYS

Iittalan lasimassa on kehitetty erityisesti konepesunkestäväksi. Kaikki iittalan käyttölasit voi pestä astianpesukoneessa. Aseta lasit tiskinoneen yläkoriin siten, etteivät niiden reunat kosketa toisiaan pesun aikana ja siten aiheuta palojen irtoamista reunoista. Täytä myös alakori muilla esineillä niin, etteivät vesisuihkut pääse siirtelemään laseja. Maito- ja piimälasit kannattaa huuhdella kylmällä vedellä ennen koneeseen laittoa, jotta valkaisuaineet eivät saostuisi ja näin aiheuttaisi laseissa harmautta. Käytä mieluiten lyhyttä pesuohjelmaa ja alhaisia lämpötiloja (max. +55°C). Annostele pesuainetta ohjeiden mukaisesti, ei liikaa eikä liian vähän. Ohuille jalkalaseille, kaatimille ja kannuille, kolpakoille, isoille jalallisille jälkiruokamaljakoille ja lasiesineille, joissa lasin paksuus vaihtelee (esim. maljakot, taide-esineet), on varminta valita käsinpesu. Kun lasin paksuus vaihtelee, sen lämmetessä syntyy helposti erilaisia jännitteitä, mitkä voivat johtaa lasin rikkoutumiseen.

KUUMAT JUOMAT

Käytä kuuman juoman tarjoiluun laseja, joiden seinämät ja pohja ovat yhtä paksuja. Lämmitä lasia lämpimällä vedellä ennenkuin kaadat sen täyteen kuumaa nestettä. Pidä kuumaa nestettä sisältävää lasia esim. lasinalustalla, lautasliinan päällä tai puupinnalla - ei koskaan kylmällä metallipinnalla, sillä lämpöshokki voi rikkoa lasin.

KUUMAT RUUAT

Lämmitä lasiastia ensin lämpimällä vedellä ja jäähdytä keitto tai kiisseli n. +60°C, ennekuin kaadat sen kulhoon.

MIKROAALTOUUNIN KESTÄVYYS

Emme suosittele i-lasin käyttämistä mikrossa, koska pistekuumuus voi rikkoa lasin.

KYNTTILÄLYHDYT

Käytä kynttilälyhtyä aina palamattomalla alustalla, älä koskaa jätä kynttilää tai kynttilälyhtyä palamaan ilman valvontaa, älä myöskään sijoita niitä palamaan vetoiselle paikalle tai TV:n päälle. Kynttilän läheisyydessä tai yläpuolella ei saa olla palavaa materiaalia. Kynttilänlyhdyn sisälle tai kynttilän päälle ei saa pudottaa vieraita esineitä (esim. tulitikkua). Palavaa kynttilää ei saa liikuttaa, sillä sydänalusta saattaa siirtyä sulassa steariinissa lähelle lasin reunaa ja tästä seuraava kuumuus voi rikkoa lasin. Tavallista kynttilää ei saa polttaa aivan lasisen kynttiläpesän reunaan asti, sillä liekin kuumuus saattaa rikkoa lasisen kynttilänjalan. Käytä kynttilälyhdyissä vain hyvälaatuisia, metallikuorisia lämpökynttilöitä. Mikäli lyhdyn sisällä oleva kynttilä leimahtaa, on se pyrittävä sammuttamaan tukahduttamalla. Kynttilälyhtyasetelmissa on lyhtyjen välille jätettävä riittävästi tilaa. Geelikynttilämassaa ei saa käyttää iittalan valmistamissa lasikynttilälyhdyissä.

UUNINKESTÄVYYS

i-lasi ei ole uuninkestävää.

VINKKEJÄ

i-MERKIN PYSYMINEN:

i-merkki pysyy parhaiten kiinni lasissa käsinpesussa. Ennen astianpesukoneeseen laittoa, paina merkki tiukasti kiinni lasiin, jotta se kiinnittyy kunnolla ensimmäisen pesun ja kuivauksen aikana.

KALKKISAOSTUMAT:

Liota laseja lämpimässä vedessä, johon on lisätty etikkaa.

SAMEUS LASISSA:

Sameus johtuu veden kovuudesta. Mitä kovempi vesi, sitä herkemmin sameutta esiintyy. Käytä tarvittaessa suolaa vedenpehmentimenä tai kokeile vaihtaa pesuainemerkkiä.

METALLINHOHTOPINTA:

Metallinhohtoinen pinta lasissa johtuu erittäin ohuesta silikaattipinnasta, jota aiheuttavat silikaattia sisältävät matala-alkaaliset pesuaineet. Mikäli metallinhohtopinta häiritsee, vaihda pesuaineesi silikaatittomaan pesuaineeseen.

POLTTOLINSSI-ILMIÖ:

Polttolinssi-ilmiö saattaa aiheuttaa lasiesineen lähellä oleviin esineisiin ja pintoihin vaurioita. Välttääksesi tämän, älä jätä linssimuotoista vedellä täytettyä maljakkoa tai paksua lasiesinettä suoraan auringonvaloon.

PINTTYNEET KUKKAMALJAKOT:

Liota maljakossa pesuaineliuosta, esim. 1 dl pyykinpesujauhetta litraan vettä. Hankausaineet tai hankaavat pesimet naarmuttavat pinnan pilalle.

Lasisanasto

driivaus - lasiesineen käsityönä tapahtuva reunan viimeistely; driivaus suoritetaan suoraan puhaltimossa ja on käytössä joidenkin taide-esineiden ja vinosuisten kaatimien kohdalla; muotoon puhallettu esine kiinnitetään sulan lasimassan avulla pohjastaan "puntteliksi" kutsuttuun metallitankoon; pillistä napautetaan irti kappapää, jota lämmitetään uudelleen ja esineen suu leikataan saksilla muotoonsa.

filigraalilasi - raidallista lasia. Suomessa filigraaanilasia on valmistanut pääasiassa Nuutajärven lasitehdas, jonka filigraaniperinne juontaa 1850-luvun lopulta. Menetelmä elvytettiin, Kaj Franckin johdolla 1960-luvun alussa. Nuutajärvellä käytettiin esimuottia, johon tavallisesti värillisestä lasista vedetyt filigraatitangot asetellaan. Kun lasialoitus puhalletaan muottiin, tangot tarttuvat aloitukseen ja esine puhalletaan valmiisi tavalliseen tapaan.

hiota - aiemmin ollut yleinen koristelutapa. Lasia hiotaan pyörivillä laikoilla. Kaivertaminen ja hiominen muistuttavat läheisesti toisiaan. Ero on hiontalaikoissa, niiden koossa ja hiontajäljessä. Hiottua lasia on Suomessa alettu valmistaa Nuutajärvellä 1850-luvulla.

hytti - puhaltimo, jossa lasiesine muotoillaan.

hyttityö - vapaasti muotoiltu.

i-lasi - Iittalan omasta lasimassasta käytetty nimitys; valmistetaan kirkkaita, kulutusta ja kemikaaleja kestäviä esineitä; lasimassa on valkoista ja kemiallisesti madollisimman puhdasta.

irtilyöminen - puhalletun esineen yläosaan, joka on pillissä kiinni, tiputetaan vettä; tämä aiheuttaa lasiin lämpösokin, joka haurastuttaa katkaistavan kohdan; esine irtoaa napauttamalla puhalluspilliä.

jäähdyttäminen  - jos esine saa jäähtyä vapaasti, muodostuu sen pinnan ja sisäosan välille jännitettä, jotka voivat rikkoa lasin vuosienkin jälkeen. Sen takia esineet jäähdytetään jäähdytysuuneissa. Valmis esine lämmitetään noin 500°C ja jäähdytetään niin hitaasti, ettei jännitteitä synny. Ohuet esineet jäähtyvät nopeasti, paksuja esineitä voidaan jäähdyttää viikkoja.

keskipakoisvalu - esineeseen tarvittava määrä lasimassaa valutetaan muottiin, joka pannaan pyörimään nopeasti; keskipakoisvoiman vaikutuksesta sula lasi jakautuu tasaisesti ympäriinsä ja muotin kuviot painautuvat syntyvän esineen pintaa; käytetään kulhojen ja lautasten valmistuksessa.

kolmivaihelasi - muottiin puhallettuun esineeseen lisätään piikillä lasimassaa; sääri vedetään joko koneellisesti tai jalkasaksilla; jalkalaattaa varten tuodaan piikillä uutta lasimassaa ja se muovataan laattapuristimella; kaksivaihelasissa sääri ja jalkalaatta muotoillaan samalla kertaa.

kristalli - lasimassan sooda korvataan potaskalla (K2CO3) ja noin 30 % hiekasta ja kalkista lyijymönjällä; tätä painavaa, kirkasta ja pehmeää kristallimassaa on helppo hioa, muttta pehmeänä se naarmuuntuu ja syöpyy herkästi.

kuumakatkaisu - kappaosa poistetaan jo puhaltimossa heti esineen valmistuttua; kappa sulatetaan poikki halutusta paikasta terävillä kaasuliekeillä; esineeseen jää lasin seinämää paksumpi, pantamainen reuna.

kuuppa - kauhamainen, lepästä valmistettu työväline, jolla postia muokataan.

kylmäkatkaisu - viimeistellympi reuna saadaan aikaan kylmäkatkaisumenetelmällä; esite läpäisee jäähdytysuunin kappapäällä; lasi asetetaan pyörivään telineeseen, sitä naarmutetaan katkaisukohtasta timanttiterällä, minkä jälkeen kohtaan annetaan kaasuliekein niin suuri lämpösokki, että lasi katkeaa; katkaisun jälkeinen terävä ja epätasainen lasin reuna hiotaan sileäksi ja kiillotetaan.

lasi - epäorgaaninen sulamistuote, joka jäähtyessään muuttuu kovaksi, mutta ei kiteydy; amorfinen aine.

     lasin muodostajat:  hiekka n. 70 %.

     sulateaineet:           sooda n. 17 %.
                                     potasta

     stabilisaattorit:         kalkkikivi n. 7 %.
                                      lyijymönjä
                                      sinkkioksidi
                                      maasälpä

     puhdistusaineet:      salpietari n. 6 %
                                     natriumsulfaatti
                                     arsenikki

     värjäysaineet:          kromioksidi, kuparioksidi, mangaanioksidi, titaanioksidi, kobolttioksidi, seleeni, rautaoksidi,
                                     kultakloridi, ym.

lasijäte - lasimurska, siru tai pintti; hyödynnetään lasimassan sulatuksen yhteydessä kvartsihiekkaa; (esim. hiekan korkea rautapitoisuus aiheuttaa lasiin vihertävän värisävyn); puhdas lasihiekka vaatii erittäin korkean sulamislämpötilan, 1700°-1800°C; lasihiekan sekaan lisätään soodaa sulamispisteeksi vaadittavaa lämpötilaa laskemaan; kvartsi ja sooda yhdessä muodostavat veteen liukenevaa vesilasia; massan vesiliukoisuuden poistamiseksi ja kemiallisen ja mekaanisen kestävyyden parantamiseksi seokseen lisätään kalkkikiveä; sulatusvaiheessa lasimassaan lisätään erilaisia puhdistus- ja värintasausaineita; puhdistusaineet sitovat sulatuskaasuja; väriaineilla massaa voidaan värjätä tai estää epätoivottuja värivivahteita.

muotti - valmistettiin aiemmin puusta, nykyään pääasiassa raudasta, teräksestä tai grafiitista.

muottiin kiinni puhallettu - kun pilli ja posti pidetään puhalluksen aikana paikoillaan aihio puhaltuu muotin seinämään kiinni; esineen pintaan muodostuvat muottiin kaiverretut kuviot; kuviopintaiset lasit ja poikkileikkaukseltaan epäsäännölliset lasiesineet ova kiinnipuhallettuja.

muottiin puhallettu - puhalluspillin päässä oleva posti työnnetään muottiin ja lasimassa puhalletaan muotin seinämiä vasten.

muottiin puristettu - puristelasin valmistus aloitetaan kuten valaminen; alaosa kolmiosaisessa muotissa määrää esineen ulkopinnan muodon ja koristeen; valutetun lasimassan sisään painetaan erillinen yläosa, nk. malli, jolloin lasimassa puristuu muottikappaleiden väliin; esineen suu muotoillaan erityisen rinkiosan avulla; puristelasiin ei synny irrotettavaa kappaa.

muottiin pyörittäen puristettu - kun pilliä pyöritetään muotissa puhallettaessa aihio pyörii muotissa; muottiin muodostuu höyrypatja, jonka ansiosta esineeseen muodostuu sileä pinta; pyöreät, sileäpintaiset esineet ovat muottiin pyörittäen puhallettuja.

muottiin valettu - lasimassaa otetaan uunista metallipampun päähän ja sen annetaan valua muottiin; näin valmistetaan esimerkiksi kynttilänjalkoja ja taide-esineitä.

mänki- lasin raaka-aineiden sekoitus.

opaalilasi - lasimassa on samennettu kryoliitilla, joka yhdessä maasälvän kanssa muodostaa lasiin mikroskooppisia kristalleja, jotka taittavat valoa siten, että silmä aistiin lasin opaalin värisenä; opaaliverho saadaan aikaan, kun puhaltaja ottaa ohuen kerroksen opaalilasia kirkkaiden lasikerrosten väliin; opaalilasista käytetään myös nimitystä maitolasi tai luulasi; luutuhka muodostaa lasiin mikroskooppisen pieniä fosforipentoksidikuulia, joilla on sama valo taittava vaikutus lasissa kuin rasvapalloilla maidossa; silmä havaitsee taittuvan valon valkoisena.

posti - puhalluspillin aloituskärkeä pyöritetään sulatusuunin kuumassa lasimassassa; kertynyttä alkulasia pyöritetään teräslevyä vasten, minkä jälkeen sen sisään puhalletaan vähän ilmaa; syntyy ensiaihio eli posti.

punttelin jälki - driivattujen esineiden pohjaan jää rosoinen jälki rautatangosta eli punttelista. Jälki tasoitetaan joko lämmittämällä tai hiomalla. Tavallisesti käytetään kuulahiontaa ja menetelmää sanotaankin kuulaamiseksi. Siinä esineen pohjaan jää pyöreä jälki.

puhalluspilli - 1,2-1,5 metrin pituinen rauta- tai teräsputki.

päällealoitus - alkupostin päälle otetaan lisää lasia.

jäähdytysliina - tunnelimainen uuni, jonka läpi kulkevalla metallihihnalla lasit liikkuvat hitaasti korkeasta 500°C lämpötilasta huoneenlämpöön.

tikkuilmamenetelmä - lasimassaan piikillä tehtyyn koloon työnnetään vettynyt puutikku, jonka aiheuttama höyry muodostaa esineeseen ilmakuplan.

vapaasti muotoiltu - puhallettu lasiesine valmistetaan ilman muottia pillillä puhaltaen ja vapaasti muotoillen; muotoilun apuvälineinä toimivat erilaiset puukuupat, lastat ja pihdit; hyttityö.