Ostoskorin sisältö0  tuotetta - Yhteensä 0.00 €

Keramiikan terminologiaa

Celadon
Klassinen kiinalainen, vaalean harmaanvihertävä, korkeapolttoinen lasitus. Vihertävä sävy syntyy yleensä kaasu- tai puu-uunissa pelkistävässä poltossa, kun esineen savi tai lasite sisältää rautaoksidia.

Engobe
Värillinen tai valkoinen saviliete, joka yleensä levitetään esineen pintaan ennen polttoa saven ollessa vielä puolikuiva. Engobeilla voi koristella esim. sivellin- tai sgraffito-menetelmällä. Kuuluisassa Iris-keramiikassa on usein käytetty engobekoristelua.

Fajanssi
Huokoinen, vaalea massa, joka on poltettu keskilämpötilassa n. 1050-1150°C. Kuuluisaa fajanssituotantoa on esim. välimeren maiden sinivalkoinen koristeltu majolikakeramiikka.

Flambé (Flammé)
Puu- ja kaasu-uunien pelkistävässä poltossa liekit saattavat joskus synnyttää jännittäviä, sattumanvaraisia ja epäsymmetrisiä läikkiä esineen lasitepinnassa, ns. Flambé-efektejä (lieska- tai tuhka efektejä).

Häränverilasitus (Sang de boeuf)
Kuparipintaiset lasitukset ovat yleensä vihreitä tai turkooseja riippuen lasituksen koostumuksesta. Kaasu- tai puu-uunissa syntyy kuitenkin pelkistävässä poltossa voimakkaita punaisia värisävyjä eli "häränverta". Jotkut Arabian taiteilijoista esim. Toini Muona ja Friedl Kjellberg ovat kuuluisia klassisista kiinalaistyyppisistä häränverilasituksistaan.

Kivitavara
Kestävä, korkeapolttoinen ja vedenpitävä keramiikka. Kivitavaraa poltetaan yleensä noin 1200-1300°C:ssa, jolloin savi sintraantuu.

Korkeapolttoinen
Korkeapolttoiset savilavit ovat yleensä vaaleita ja kestävät korkeita lämpötiloja, joskus jopa 1400°C:seen saakka. Suomalainen luonnonsavi on matalapolttoista ja hyvin rautapitoista.

Lasite
Kiiltävä tai matta lasimainen päällyste esineen pinnassa. Lasite sisältää usein kvartsia, maasälpää ja muita mineraaleja. Lasitteen väri syntyy useimmiten sekoittamalla erilaisia värimetallioksideja lasitukseen.

Majolika
Perinteisessä majolika -tekniikassa koristellaan siveltimellä käyttäen värimetallioksideja suoraan tinapitoisen, valkoisen polttamattoman lasituksen päälle.

Matalapolttoinen
Matalapolttoiset savet, esim. kotimainen punasavi, poltetaan alhaisimmissa lämpötiloissa kuten 700-1000°C, jolloin massa jaa huokoiseksi.

Paperisavi
Paperisavea valmistetaan sekoittamalla savimassaan paperikuituja eli selluloosaa, joka palaa pois poltettaessa. Siitä voi tehdä isoja esineitä, jotka ovat kestäviä sekä raakoina että poltettuina ja jotka painavat vain muto-osan verrattuna tavallisiin keraamisiin esineisiin. Paperisavi on luultavasti monipuolisin kaikista viime aikoina kehitetyistä uusista savilajeista.

Pelkistävä poltto
Liekkiuunissa päinvastoin kuin sähköuunissa on mahdollista vähentää polttoilmaa sulkemalla hormin peltejä, mikä synnyttää savunsekaisen, pelkistävän polttoilmaston. Tämä pelkistäminen muuttaa lasitteiden ja savimassojen värisävyjä ja moni klassinen lasitus esim. häränveri tai celadon saadaan aikaiseksi nimenomaan pelkistävässä poltossa.

Posliini
Valkoinen, sintraatunut ja läpikuultava savimassa, joka poltetaan n. 1300-1400°C:ssa. Perinteinen posliini sisältää 50 % kaoliinisavea, 25 % maasälpää ja 25 % kvartsia.

Punasavi
Suomalainen, matalapolttoinen ja rautapitoinen savi on luonnossa yleensä harmaanvärinen, mutta muuttuu polttossa terrakotanpunaiseksi. Yleensä kotimainen punasavi sulaa jos lämpötila ylittää n. 1050°C.

Raakapoltto
Ensimmäinen ns. biskviipoltto, jolloin savi kypsyy ja muuttuuu keramiikaksi. Vasta tämän jälkeen esineet lasitetaan ja poltetaan toisen kerran niin sanotussa lasituspoltossa.

Raku
Perinteinen Kaukoidässä käytetty polttomenetelmä, joka on viime vuosina levinnyt länsimaihin. Rakupoltossa käytetään erittäin karkeaa samottipitoista massaa, joka kestää nopeita lämmönvaihteluja. Rakuesineet otetaan uunista hehkuvina, noin 1000-asteisina pitkillä pihdeillä ja laitetaan savustuspönttöön. Savustuessaan esineet saavat kauniiniin lysterimaisen pinnan.

Samotti (chamotte)
Keraamista aineista, joka on poltettu korkeaan lämpötilaan ja murskattu ennen käyttöä. Samottia lisätään saveen sen ominaisuuksien parantamiseksi, mm. vähentämään esineen kutistumista sekä halkeamisriskiä.

Savustus, mustasavustus
Savustamalla esim. sahanpurulla tai oljlla tynnyrissä tai maakuopassa valmiiksi raakapoltetut, usein kiillotetut esineet saavat dramaattisia mustia ja harmaita värisävyjä.

Sgraffito (raaputustekniikka)
Päällimmäisen lasite- tai engobekerroksen kaivertaminen allaolevan erivärisen pinnan esiin ottamiseksi. Sgraffitomenetelmä mahdollistaa selkeitä ei-valuvia värikenttiä ja ohuita viivamaisia ornamentteja.

Sintraantuva
Sintraantuneessa esineessä massa on poltettu niin korkeassa lämpötilassa, että savihiukkaset ovat sulautuneet kiinni toisiinsa, jolloin huokoisuus katoaa ja esineesta tulee vesitiivis.

Suolalasitus
Lasitus joka tehdään puu- tai kaasu-uunissa siten, että esim. merisuolaa heitetään tulipesään tai suoraan uunin tirkistysaukkoihin. Höyrystyessään suolan sisältämä natrium yhdistyy saven piioksideihin ja muodostaa ohuen lasikerroksen esineen pintaan. Syntynyt lasitepinta on erittäin kova ja muodostaa appelsiininkuorta muistuttavan struktuurin. Suolalasitusta on prerinteisesti käytetty mm. apteekkikeramiikassa ja likööripulloissa.