Ostoskorin sisältö0  tuotetta - Yhteensä 0.00 €

Aino Aalto

Helsingissä vuonna 1894 syntynyt Aino Marsio opiskeli arkkitehdiksi Helsingin Polyteekissa ja aloitti työt Alvar Aallon arkkitehtitoimistossa vuonna 1924. Pian hän meni naimisiin Alvar Aallon kanssa ja sai uuden sukunimen lisäksi elinikäisen kumppanin. Pariskunta teki tiivistä yhteistyötä Aino Aallon kuolemaan vuonna 1949 asti.
Ennakkoluulottomasti ja modernisti muotoiluun suhtautunut Aino Aalto oli todellinen edelläkävijä. Vuonna 1932 hän suunnitteli Bölgeblick-lasisarjan, joka nykyään kulkee Iittalan mallistossa suunnittelijansa nimellä. Veteen heitetyn kiven synnyttämät renkaat inspiroivat palkittua muotoilua, joka tuntuu tuoreelta vielä yli 70 vuotta myöhemmin. Aino Aalto suunnitteli lmyös rakennuksia, sisustuksia, huonekaluja ja tekstiilejä. Aino Aallon elämäntyön merkitys on mittaamattoman suuri.

Alvar Aalto

Vuonna 1898 Suomen Kuortaneella syntynyt Alvar Aalto loi nimensä modernin arkkitehtuurin mestarina omaleimaisella tyylillään ja poikkeuksellisella lahjakkuudellaan. Hän teki tiivistä yhteistyötä puolisonsa Aino Aallon kanssa. Muun muassa konserttisaleja, kirjastoja, sairaaloita, museoita ja yksityiskoteja ympäri maailmaa suunnitelleen Aallon töitä esiteltiin New Yorkin modernin taiteen museossa jo 1930-luvulla.

Aalto suunnitteli myös useita esineitä, jotka oli alunperin tarkoitettu osaksi rakennuksia ja niiden sisustusta. Esineet alkoivat kuitenkin elää omaa elämäänsä. Aallon suunnittelemista esineistä kuuluisin on lasimuotoilun ikoni, Aalto-maljakko, joka nähtiin ensimmäistä kertaa vuoden 1937 Pariisin maailmannäyttelyssä. Itsenäisesti ja yhdessä puolisonsa Aino Aallon kanssa Alvar Aalto suunnitteli paljon esineitä, joita on tänäkin päivänä edelleen myynnissä. Ne ovat samaan aikaan monipuolisia käyttöesineitä ja osa sisustusta.

Aalto+Aalto

Aalto+Aalto nimen takaa löytyy muotoilijapariskunta Elina ja Klaus Aalto. Elina Aalto (s.1976) ja Klaus Aalto (s.1975) tapasivat opiskellessaan Taideteollisessa korkeakoulussa. Vuonna 2010 he perustivat yhteisen studion.
Muotoilijoita yhdistää halu tehdä funktionaalisia, esteettisiä ja emotionaalisia tuotteita, jotka tuovat jotain uutta materiaalikenttään. Heille on tyypillistä uusien näkökulmien etsiminen arjen esineisiin. Aalto+Aalto on suunnitellut tuotteita mm. Kekkilälle, Selki-Asemalle ja SavetheC:lle.

Antonio Citterio

Antonio Citterio syntyi Medassa, Italiassa vuonna 1950. Citterio on kansainvälisesti tunnustettu arkkitehti ja muotoilija. Vuodesta 1972 lähtien hän on toteuttanut huomiota herättäneitä arkkitehtuuri- ja muotoilutoimeksiantoja useille kansainvälisille työnantajille. Suunnittelutyön ohessa Citterio opettaa ja luennoi ympäri maailmaa. Iittalan valikoimissa Antonio Citterion kädenjälki näkyy useissa vuodesta toiseen suosituissa tuotteissa. Collective Tools ja Citterio 98 -sarjat Citterio on suunnitellut yhdessä Glen Oliver Löwin kanssa. Decanter -viinikarahvi on Citterion ja Toan Ngyenin yhteistyötä.

Ronan ja Erwan Bouroullec

Pariisissa työskentelevät muotoilijaveljekset Ronan (s. 1971) ja Erwan Bouroullec (s. 1976) ovat työskennelleet yhdessä noin 15 vuoden ajan. Yhteistyön vahvuutena on yhteinen pyrkimys huolellisuuteen ja haasteena veljesten erilaiset luonteet. 

Veljesten yhteistyökumppaneita muotoilun alalla ovat esimerkiksi Vitra, Magis, Cappellini, Alessi, Flos, Kvadrat, Mattiazzi ja HAY. Studio Bouroullecin ja Iittalan yhteistyö alkoi 1990-luvun lopulla Relations-projektin yhteydessä. Yhteistyössä kreo-gallerian kanssa Bouroullecin veljekset ovat toteuttaneet monia kokeilevia projekteja suunnittelemalla erilaisia tiloja ja huonekaluja, osallistumalla arkkitehtuuriprojekteihin, suunnittelemalla tekstiiliseinäkokonaisuuksia tai kokonaisia kokoelmia.

Ronan ja Erwan Bouroullecilla on ollut useita näyttelyitä esimerkiksi Lontoon Design Museumissa ja Los Angelesin Museum of Con-temporary Artissa. Hiljattain heidän näyttelyitään on ollut Metzin Centre Pompidoussa, Chicagon Museum of Contemporary Artissa ja Pariisin Arts Décoratifsissa.


Björn Dahlström

Ruotsalainen Björn Dahlström on Pohjoismaiden tunnustetuimpia muotoilijoita. Vuonna 1957 syntynyt Dahlström on tehnyt pitkän ja monipuolisen uran, jota on leimannut vahva graafinen muotokieli. Saavutuksistaan Dahlström on myös palkittu moneen kertaan - vuonna 2001 hän sai ruotsalaisen Torsten ja Wanja Söderbergin muotoilupalkinnon, joka on Pohjoismaiden arvostetuimpia. Jo lapsena muotoilijan ja insinöörin lahjoja osoittanut Dahlström omistautui graafiselle suunnittelulle, piirretyille elokuville ja sarjakuville ennen kolmiulotteista tuotesuunnittelua.

Hän on suunnitellut niinkin erilaisia tuotteita kuin porakoneita, huonekaluja, puuleluja ja keittoastioita. Iittalalle suunnitellut Tools-keittiötuotteet ovat olleet niin yleisö- kuin kilpailumenestys. Eräissä palkintoperusteluissa puhutaan "muodon ja laadun ylivoimaisesta liitosta". Kättä vaihtelevilta lämpötiloilta suojaavalla muovirenkaalla varustetut HotCool-lasit ovat myös saavuttaneet suuren suosion.
 

Kyuhyung Cho

Koreassa syntynyt ja Tukholmassa asuva graafinen suunnittelija ja kuvittaja Kyuhyung Cho on niittänyt kunniaa värikkäiden piktografiensa ansiosta. Hänellä on uniikki tyyli muuntaa kirjasintyyppejä kauniiksi kuvioiksi ja piktografeiksi.

Cho on opiskellut tarinankerrontaa Tukholmassa (Konstfack, University College of Arts, Crafts and Design) sekä graafista suunnittelua Seoulissa, Koreassa (Konkuk University). Cholle myönnettyihin huomionosoituksiin lukeutuvat mm. Young Swedish Design 2013 palkinto.

Kyuhyung Cho on suunnitellut Iittalalle ainutlaatuisen Alphabet-kuosin. Chon inspiraatio Iittala Alphabeteihin kumpuaa kirjainten historiasta. Kun osa tämänpäiväisistä aakkosistamme on kehittynyt muinaisista symboleista, Cho toimi toisinpäin ja loi uniikkeja kuvia, jotka edustavat kirjaimia.

Andreas Engesvik

Norjan Lofooteilla vuonna 1970 syntynyt Andreas Engesvik työskentelee monilla suunnittelun aloilla aina huonekaluista taloustavaroihin ja teolliseen suunnitteluun. Engesvik on suorittanut Bergenin yliopistossa kuvataiteen kandidaatin tutkinnon pääaineenaan taidehistoria sekä opiskellut Bergenin taidekorkeakoulussa. Hän perusti oslolaisen Norway Says -muotoiluyrityksen vuonna 2000 sekä oman studionsa nimeltä ANDREAS ENGESVIK, OSLO vuonna 2009. Hänen ilmaisunsa juuret ovat skandinaavisessa tavassa lähestyä asioita. Tuotteissaan Engesvik keskittyy sisältöön ja yhdistää sen vahvaan muotokieleen.

Engesvikin tunnetuimpia kansainvälisiä asiakkaita ovat Ligne Roset, Established & Sons, Muuto ja Normann Copenhagen - ja nyt myös Iittala. Hän on myös mm. tehnyt häälahjan prinssi Haakonille ja prinsessa Mette Maritille, sekä suunnitellut huonekaluja prinsessan toimistoon Norjan kuninkaanlinnaan. Engesvik on saanut useita palkintoja toimiessaan Norway Says -ryhmässä. Tärkeimpiä kansainvälisiä palkintoja ovat mm. IF Product Design Award 2010, Wallpaper design Award 2009 (paras valaistus) 2009, Torsten & Wanja Søderberg Award Ruotsi 2007.

Klaus Haapaniemi

Klaus Haapaniemi (s. 1970) on kansainvälisesti arvostettu kuvittaja, joka on saanut kiitosta erityisesti omintakeisesta tyylistään ja mielikuvituksestaan. Lahden muotoiluinstituutista graafiseksi suunnittelijaksi valmistunut Haapaniemi asuu Lontoossa. Hän on toiminut italialaisen muotitalo Bantamin luovana johtajana, sunnitellut vaateprinttejä mm. Dieselille, Levikselle ja Marimekolle, julkaissut yhdessä Rosa Liksomin kanssa kirjan Giants, tehnyt kuvituksia Observer-lehdelle ja pitänyt näyttelyitä. Haapaniemi valittiin vuoden graafikoksi 2008. Kansainvälinen WGSN-trendanalyysitoimisto on nimennyt hänet yhdeksi aikamme merkittävimmistä nousevista kuvittajista ja suunnittelijoista. 

Kansainvälisissä medioissa nostetaan usein esiin Haapaniemen suomalaiset juuret, Kalevalaankin on viitattu. Haapaniemen kuvista onkin helppo löytää viitteitä kansantarinoihin, myös slaavilaiset ja japanilaiset vaikutteet ovat voimakkasti läsnä. Haapaniemi toivoo Iittalalle luodun Taika-sarjan saavan ihmisten mielikuvituksen liikkeelle ja rohkaisee ihmisiä luomaan omia arjen tarinoitaan. Niin Taika kuin Korento -kuviot Haapaniemi on suunnitellut Heikki Orvolan Aika -astioiden muotoon.

Alfredo Häberli

Alfredo Häberli on syntynyt 1964 Buenos Airesissa, Argentiinassa. Nykyisin hän on tunnettu kansainvälinen muotoilija, joka työskentelee Zürichistä käsin ja onnistuu muotoilussaan yhdistämään perinteet ja uudistumisen. Hänen suunnittelussaan on iloa ja energiaa. Häberli on sosiaalinen tarkkailija, jonka ergonomiset ja ekonomiset ratkaisut rakentuvat kussakin esineessä tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi, joka on myös esteettinen. Töissä ilmentyy Alfredo Häberlin sosiaalinen persoona. Hän viittaa mielellään lapsuuteensa, omaan perheeseensä ja ystäviinsä. Ehkä juuri älykäs, lämmin mielenkiinto ihmisiin tekee hänen esineistään samalla rohkeita ja luontevia.

Häberli on työskennellyt useille merkittäville designyrityksille ja suunnitellut monenlaisia tuotteita, esimerkiksi tuoleja, sohvia, hyllyjärjestelmiä, valaisimia, astioita, lasiesineitä ja koruja. Hän on työskennellyt myös arkkitehtuuri- ja tilasuunnitteluprojekteissa. Iittalan valikoimasta löytyvät Häberlin suunnittelemat Essence ja Senta lasisarjat sekä Origo-astiasarja.

Göran Hongell

Muotoilija Göran Hongell (1902-1973) oli suomalaisen lasiperinteen pioneeri. Hongell oli ensimmäinen suomalaiseen lasitehtaaseen palkattu muotoilija. Muotoilijan työnsä lisäksi myös taiteilijana toiminut Hongell aloitti työskentelyn Karhulassa freelancerina vuonna 1933. Hän toimi Karhula-Iittalan palveluksessa eläkkeelle lähtöönsä vuonna 1957 asti. Uransa aikana Göran Hongell jätti kädenjälkensä melkoiseen määrään esineitä: omien malliehdotustensa lisäksi hän viimeisteli muiden suunnittelijoiden töitä ja suunnitteli messunäyttelyitä. Hongellin tuotannon monipuolisuus perustuu toimeksiantoihin - suunnittelijan toimenkuvaan kuuluivat niin arkiset käyttöesineet kuin tilaustyönä tehdyt hiotut kristallimaljat. 

Göran Hongell esitteli ensimmäisen version sittemmin tunnetuimmasta luomuksestaan, suupuhalletusta Aarne-baarilasistosta. Alunperin puristustekniikalla toteutettavaksi tarkoitettu Aarne palkittiin vuonna 1954 kultamitalilla Milanon triennaalissa. 1950-luvun lasimuotoilun tiennäyttäjänä toiminut Aarne on pitänyt suuntansa tähän päivään saakka.

Kaj Franck

Viipurissa syntynyttä Kaj Franckia (1911-1989) on kutsuttu suomalaisen muotoilun omaksitunnoksi. Hän on kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaisia keramiikka- ja lasimuotoilijoita. Kaj Franck valmistui Taideteollisuuskeskuskoulusta huonekalupiirtäjäksi 1932 ja toimi Nuutajärven lasitehtaan taiteellisena johtajana 1950-1973. Hän toimi myös Taideteollisen oppilaitoksen opettajana ja taiteellisena johtajana. Franck oli kiinnostunut sarjavalmistuksesta - tekniikan mahdollisuuksista tuottaa monipuolisia, käytännöllisiä esineitä kohtuulliseen hintaan. Kilta-sarja (nykyinen Teema) syntyi menestyksekkääksi vastalauseeksi perinteisille koristeellisille astiasarjoille.

Lasin monipuolinen tuntija loi pitkän uransa aikana niin taidetta kuin käyttöesineitä. Kaj Franckin muotoilua johdatti sosiaalisen omantunnon lisäksi halu etsiä esineistä vain olennainen ja riisua kaikki ylimääräinen. Moneen kertaan palkitun ja kansainvälisesti tunnetun Kaj Franckin mukaan on nimetty Suomen arvostetuin muotoilupalkinto. Franckin saamiin lukuisiin palkintoihin ja tunnustuksiin lukeutuvat mm. Milanon triennaali vuonna 1951 ja 1954, Milanon triennaalin Grand Prix 1957, Compasso d'Oro -palkinto, Prinssi Eugenin mitali ja Lunning-palkinto. Pro Finlandian hän sai vuonna 1957, professorin arvonimen 1972 ja Lontoon Royal College of Artin kunniatohtorin arvon vuonna 1983. Franckin muotoilutöistä tunnetuimpia ovat Teema- ja Kartio-sarjat, jotka säilyvät menestyksinä vuodesta toiseen.

Harri Koskinen

Harri Koskinen syntyi Karstulassa vuonna 1970. Hän opiskeli muotoilua Lahden Muotoiluinstituutissa ja Taideteollisessa korkeakoulussa Helsingissä, ja perusti oman tuote- ja konseptisuunnitteluun sekä näyttelyarkkitehtuuriin keskittyneen studionsa vuonna 1998. Koskisen monipuoliset design-esineet ovat herättäneet laajaa kansainvälistä huomiota. Hän on suunnitellut mm. huonekaluja, astioita ja taidelasia - tunnetuimpana teoksena jääkuutiota muistuttava Block-lamppu, joka löytyy myös New Yorkin Museum of Modern Artin kokoelmista. Harri Koskinen pyrkii löytämään sekä käyttäjän että valmistajan kannalta innovatiivisia ratkaisuja.

Vuonna 2000 Koskinen nimettiin Suomen vuoden nuoreksi muotoilijaksi. Hänet on palkittu vuosien aikana useilla eri palkinnoilla, mm. Compasso d'Oro -palkinto vuonna 2005, Pro Finlandia -mitali 2007 sekä Torsten ja Wanja Söderbergin pohjoismainen muotoilupalkinto 2009. Harri Koskinen on toiminut vuoden 2012 alusta lähtien myös Iittalan muotoilujohtajana.

Nathalie Lahdenmäki

Nathalie Lahdenmäki (s. 1974) on suomalais-ranskalainen keraamikko, joka keskittyy muotoilussaan arjen estetiikkaan. Hänet tunnetaan etenkin ohuista ja pehmeälinjaisista posliini- ja punasavikulhoistaan. Lahdenmäki on valmistunut taiteen maisteriksi Taideteollisen korkeakoulun keramiikka- ja lasisuunnittelun osastolta. Hän on vapaa suunnittelija ja toimii myös lehtorina Aalto-yliopiston taideteollisessa korkeakoulussa.

Lahdenmäki on saanut runsaasti tunnustusta työstään sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Hänen Fire-kynttilälyhtynsä palkittiin Design Plus -palkinnon vuonna 2002. Tunnustuksiin lukeutuvat myös Maire Gullichsen -palkinto 2002 ja kolmas sija arvostetussa Minon keramiikkakilpailussa Japanissa 2005. Vuonna 2008 hänet valittiin Vuoden Nuoreksi Muotoilijaksi yhdessä Naoto Niidomen kanssa. Lahdenmäen töitä on hankittu moniin kokoelmiin, mm. Göteborgin Rhösska-museoon. Hän pitää aktiivisesti näyttelyitä Suomessa ja ulkomailla.

Aleksi Kuokka

Aleksi Perälä on syntynyt Parkanossa 1978. Hän on uuden suomalaisen muotoilijasukupolven kantavia voimia, joka lähestyy muotoilua viestinnän näkökulmasta. Kuokka työskentelee osakkaana suunnittelutoimisto Aivanissa. Hän on tehnyt yhteistyötä Iittalan ohella myös muun muassa Finlaysonin, Nokian, Ramirentin, SIS Delin, Tapiovaaran ja Woodnotesin kanssa. Iittalalle Kuokka on suunnitellut aikaisemmin Ote-lasin.

Arto Kankkunen

Arto Kankkunen (s. 1965) lukeutuu nuoren polven suomalaisiin muotoilijoihin. Iittalan moderni aterinsarja Artik on Arto Kankkusen ja Laura Partasen suunnittelema. Muotoilijakaksikon yhteinen muotokieli myötäilee Iittalan filosofiaa, yhdistäen muodon ja toimivuuden. Laura Partasen ja Arto Kankkusen töitä on ollut esillä muun muassa Design Forumin järjestämässä Nuorten Forum 2000 -näyttelyssä Helsingissä. Partasen ja Kankkusen yhteinen Innodesign-yritys suunnittelee muotoilua ja uusmediaratkaisuja.

Magnus Pettersen

Norjalaissyntyinen Magnus Pettersen opiskeli Englannissa tuote- ja huonekalusuunnittelua sekä teollista muotoilua. Valmistumisensa jälkeen hän teki erilaisia suunnittelutöitä lukuisille asiakkaille Lontoossa. Vuonna 2010 hän perusti nimeään kantavan designstudion. Magnus Pettersen Design Studio suunnittelee mm. kalusteita ja valaisimia. Pettersenin tyyliin on viitattu "teollisena luksuksena", sillä hänen töissään toistuvat vastakohdat - miten hyvin erilaiset materiaalit tai värit yhdistyvät kiinnostavalla ja toimivalla tavalla ennakkoluulottomasti. Tästä hyvänä esimerkkinä on Pettersenin Iittalalle suunnittelema lasin ja betonin yhdistävä Leimu-valaisin. Pettersen on ollut ehdolla Norjassa vuoden nuoreksi muotoilijaksi vuonna 2012.

Laura Partanen

Laura Partanen (s. 1972) lukeutuu nuoren polven suomalaisiin muotoilijoihin. Iittalan moderni aterinsarja Artik on Laura Partasen ja Arto Kankkusen suunnittelema. Muotoilijakaksikon yhteinen muotokieli myötäilee Iittalan filosofiaa, yhdistäen muodon ja toimivuuden.

Laura Partasen ja Arto Kankkusen töitä on ollut esillä muun muassa Design Forumin järjestämässä Nuorten Forum 2000 -näyttelyssä Helsingissä. Partasen ja Kankkusen yhteinen Innodesign-yritys suunnittelee muotoilua ja uusmediaratkaisuja.


Heikki Orvola

Vuonna 1943 syntynyt professori Heikki Orvola on suomalaisen muotoilun tärkeimpiä vaikuttajia, jonka kädenjälki näkyy jokapäiväisessä elämässä: aamukahvi juodaan hänen suunnittelemastaan kupista, pöytä katetaan hänen astiastollaan ja elämän kohokohtia juhlistetaan hänen laseillaan. Hänen taide-esineitään viedään lahjaksi ja moni ahkera kokki luottaa Orvolan suunnittelemiin pannuihin ja kattiloihin. Vuosien varrella Heikki Orvolan materiaaleja ovat olleet lasi, keramiikka, valurauta, emali ja tekstiili. 

1960-luvun lopulta asti muotoilijana työskennellyt Orvola on saanut koko joukon erilaisia palkintoja ja tunnustuksia, mukaan lukien arvostettu suomalainen Kaj Franck -palkinto, Pro Finlandia -mitali ja tanskalainen Formland-palkinto. Vuonna 2002 tasavallan presidentti myönsi Heikki Orvolalle professorin arvon hänen ansioistaan muotoilijana ja lasi- sekä keramiikkataiteilijana. Professori Heikki Orvolan muotoilutöistä kenties suosituin on Kivi-kynttilälyhty. Marimekon, Arabian ja Iittalan tuotteiden suunnittelijana parhaiten tunnettu Orvola on suunnitellut myös mm. Arabian 24h-, Illusia- ja Lumi-kokoelmat. Vuonna 1998 Heikki Orvolalle myönnettiin 15-vuotinen taiteilija-apuraha, ja tällä hetkellä hän keskittyy taiteilijauraansa.

Matti Klenell

Matti Klenell (s. 1972) on ruotsalaismuotoilija, joka on innovatiivisesti uudistanut pohjoismaista ajatusta muodon ja funktion yhteydestä. Hän on valmistunut Tukholman Konstfackista vuonna 1999.

Suunnittelijana Klenell lähestyy jokaista projektia uniikkina, ainutkertaisena tehtävänä. Lasi materiaalina oli Klenellille tuttu, tuotesuunnittelun lisäksi hän on tehnyt mm. uniikkiesineiden yksityisnäyttelyitä, joista viimeisin oli lokakuussa 2011 IngerMolin Galleriassa Tukholmassa.  Klenell osallistui myös Nuutajärvellä syksyllä 2011 pidettyyn, Aalto-yliopiston järjestämään kansainväliseen lasinpuhallustyöpajaan ja -konferenssiin.  Viimeisin osoitus Klenellin lasimuotoilusta on hänen Iittalalle suunnittelemansa Lempi-juomalasi, joka palkittiin red dot -tuotepalkinnolla vuonna 2012.

Klenell on suunnitellut myös mm. huonekaluja ja valaisimia; hänen asiakkaitaan ovat olleet mm. BRIO, Moooi, Muuto, Källemo ja Bals Tokyo.

Pentagon Design

Teollisten muotoilijoiden Arni Aromaan ja Sauli Suomelan vuonna 1996 perustama Pentagon Design on yksi johtavista pohjoismaisista muotoilutoimistoista. Toimisto luo arjen tarpeisiin näkemyksellisiä ratkaisuja, jotka ilahduttavat käyttäjiä sekä luovat konkreettista arvoa asiakkaille.

Toimisto on saanut useita tunnustuksia, mm. arvostetut iF Product Design, red dot ja Design Plus-palkinnot. 2010 Teollisuustaiteen Liitto Ornamo valitsi Aromaan ja Suomelan vuoden teollisiksi muotoilijoiksi. 2012 heille myönnettiin Muotoilun valtionpalkinto.

Cecilie Manz

Tanskalaismuotoilija Cecilie Manz (s. 1972) luetaan Tanskassa sukupolvensa johtaviin tuote- ja huonekalumuotoilijoihin, ja hänen töitään on mukana myös MoMAn pysyvässä kokoelmassa. Hän on suunnitellut huonekaluja, laseja, valaisimia ja muita pääasiassa kodinsisustuksen elementtejä. Manz on suunnitellut Iittalalle monikäyttöisen Aitio-seinäsäilytysjärjestelmän.

Manz kertoo: "Minulle Aitio on aidosti funktionaalinen tuote: sitä voi käyttää monin tavoin kotona, joko itsenäisenä yksikkönä tai kokonaisena keittiön hyllystöratkaisuna. Tuote edustaa hyvin muitakin töitäni. Tämä kuulostaa melkein banaalilta, mutta skandinaavisuus vaikuttaa vahvasti työssäni, joka on usein yksinkertaista ja riisuttua."

Musuta

Musuta Ltd. on Jopsu Ramun (1982) ja Timo Ramun (1979) design-studio. Musuta tunnetaan erityisesti digitaalisen ja konkreettisen sekä suunnittelun ja taiteen rajapinnassa olevista töistään. Musuta on palkittu mm. Kultaisella Leijonalla Cannesin kansainvälisillä mainosfestivaaleilla.

Anu Penttinen

Muotoilija ja lasitaiteilija Anu Penttinen (s. 1974) tuntee lasin materiaalina perin pohjin. Penttinen on valmistunut taiteen maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta Helsingistä vuonna 2002 ja nykyään hänellä on oma studio Nuutajärven lasikylässä. Penttisen ilmaisussa on nähtävissä taiteilijan kiinnostus urbaanin ympäristön moniin ilmiöihin ja yksityiskohtiin. Suunnittelussaan hän kertoo lähtevänsä liikkeelle vahvoista väreistä ja graafisesta selkeydestä. Niistä muodostuukin Penttisen selkeä ja tunnistettava muotokieli. Myös kartat, kaupungin kadut ja liikennevälineet - liikkuminen paikasta ja ympäristöstä toiseen - ovat aina kiehtoneet häntä: - Näistä ihmisen luomista konkreettisista paikoista ja toimintatavoista, erilaisista systeemeistä, suodatan itselleni visuaalisen mielikuvan, joka saattaa päätyä lasiesineen abstraktiksi kuvioinniksi. 

Anu Penttisen Iittalalle suunnittelema Vitriini-sarjalle myönnettiin vuonna 2011 arvostettu iF-muotoilupalkinto. Tämä saksalaisen iF Industrie Forum Design -yhteisön myöntämä palkinto on yksi kansainvälisesti tunnetuimmista muotoilun huomionosoituksista.

Timo Sarpaneva

Muotoilija ja kuvanveistäjä Timo Sarpaneva (1926-2006) oli suomalaisen designin kansainvälisesti tunnettu voimahahmo. Useiden materiaalien taitajalla on kirjoitettu olleen "harvinainen kyky haltioitua ja palvoa kauneutta". Hänen nousunsa muotoilun palkituksi huippunimeksi alkoi jo 1950-luvulla. Sarpanevan töitä on esillä kodeissa ja museoissa ympäri maailman.

Hänet on palkittu muun muassa Lunning-palkinnolla ja kahdesti Milanon triennaaleissa. House Beautiful -lehti antoi vuonna 1956 Sarpanevan Orkidea-lasiveistokselle arvonimen "The Most Beautiful Object Of The Year". Professorin arvonimi hänelle myönnettiin vuonna 1976 ja Taideteollisen korkeakoulun kunniatohtorius 1993. Timo Sarpanevan tuotanto ulottuu käyttö- ja taidelasista tekstiileihin ja grafiikkaan. Iittalalla Sarpaneva on ollut erittäin tärkeässä roolissa - mm. yrityksen tunnuksena palveleva i-merkki on hänen suunnittelemansa. Iittalan valikoimista löytyy myös Sarpanevan jo 1960-luvulla suunnittelema valurautapata.

Piano Design

Renzo Piano syntyi Italian Genovassa vuonna 1937. Hän nousi 1900-luvun merkittävimpien arkkitehtien joukkoon mittavilla, julkisuutta saaneilla töillään, mm. Pariisin Centre Pompidou (1977), San Nicola -stadion ja Osakan kansainvälinen Kansai-lentokenttä (1994). Hän kantoi myös päävastuun Berliinin Potsdamer Platzin ja sen kahdeksan rakennuksen suunnittelusta. 

Renzo Piano on vuosien mittaan saanut useita palkintoja ja tunnustuksia, kuten Compasso d'Oro, Pritzker, Erasmus ja Kyoto. Hänen nimeään kantava säätiö pyrkii tarjoamaan arkkitehtuurin opiskelijoille mahdollisuuden kokeilla taitojaan käytännössä. Näin kurotaan akateemisen opiskelun ja varsinaisen työn välistä kuilua. Vuosittain toimintaan otetaan mukaan 12 opiskelijaa ympäri maailmaa. Edelleen aktiivisesti työskentelevä Renzo Piano suunnitteli vuonna 1998 Iittalalle Piano-aterinsarjan. Pianon silmää hivelevät, pehmeät muodot ja yhdisteltävyys monenlaisiin tarjoiluastioihin ovat tehneet siitä monien suosikin.


Samuji

Samuji on Helsingin vanhassa Vallilassa toimiva kestävää suunnittelua tuottava luova studio. Marimekon entisen luovan johtavan Samu-Jussi Kosken vuonna 2011 perustama suunnittelutoimisto työskentelee poikkitaiteellisesti muotoilun eri alueilla oman samaa nimeä kantavan vaatemallistonsa lisäksi. Sarjaton-projektissa on Kosken lisäksi ollut Samujilta mukana suunnittelija Hennamari Asunta.


Nanny Still

Nanny Still McKinney (1926-2009) oli yksi Suomen värikkäimpiä ja tuotteliaimpia muotoilijoita. Taideteollisesta keskuskoulusta (nykyinen Taideteollinen korkeakoulu) valmistunut Nanny Still teki pitkän uran teollisena muotoilijana ja omistautui vapaalle taiteelle. Materiaaleina hän käytti lasia, puuta, keramiikkaa, terästä ja alumiinia. Nanny Still määriteli suunnittelulle kolme lähtökohtaa: materiaali, muoto ja käyttö. 

Työskennellessään Riihimäen lasilla Nanny Still teki kokeiluja erilaisilla puulajeilla, valmistaen toinen toistaan elegantimpia salaattiottimia. Virtaviivaisista salaattiottimistaan hänet palkittiin Milanon triennaalissa vuonna 1954 korkeimmalla puuesineelle myönnetyllä palkinnolla. Sittemmin Still vastaanotti palkintoja niin Belgiassa, USA:ssa kuin Suomessakin, mukaan lukien Pro Finlandia -mitalin 1972. Myös hänen taidenäyttelynsä ovat olleet aikanaan suosittuja. Nanny Stillin 1970-luvulla suunnittelema Mango-aterinsarja on edelleen suosittu osa Iittalan valikoimia. Nanny Still McKinney suunnitteli myös mm. Riihimäen lasin lasisarjoja ja -esineitä, koruja Auran kultasepille ja lasia sekä posliinia useille kansainvälisille valmistajille.


Tove Slotte

Kuvittaja ja graafinen suunnittelija Tove Slotte (s.1957) on työskennellyt Arabiassa 1985-1990 ja sittemmin freelancerina. Slotten tunnetuimpia töitä ovat hänen Arabialle ja Iittalalle suunnittelemansa Muumi-tuotteet, joihin hän on muokannut kuvitukset Tove Janssonin alkuperäisten kuvitusten pohjalta.


Carina Seth-Andersson

Carina Seth-Andersson syntyi Tukholmassa vuonna 1965. Hänen töitään on ollut esillä useissa kansainvälisissä näyttelyissä sekä mm. Lontoon Victoria and Albert Museumin pysyvissä kokoelmissa. Vuonna 1994 Carina Seth-Andersson valittiin Ruotsin edustajaksi Milanon triennaaliin. Hänen suunnittelemiaan lasiesineitä nähtiin Quite Simply -kokoelmassa, joka osallistui vuoden 1998 kulttuurikaupunki-projektiin. Seth-Anderssonin tyylille ominaista ovat rohkeat ja minimalistiset muodot, jotka palvelevat tiukasti käytäntöä.

Iittalalle vuonna 1998 suunniteltu Seth-Andersson -sarja pitää sisällään ruostumattomasta teräksestä valmistetut salaattikulhot ja linjakkaat, puiset salaattiottimet. Molemmat ovat löytäneet paikkansa tyylikkäissä keittiöissä.


Ilkka Suppanen

lkka Suppanen (s. 1968) on suomalainen huonekalumuotoilija ja arkkitehti. Hänen vuonna 1995 perustettu toimistonsa "Studio suppanen" tarjoaa strategista- ja kokonaissuunnittelua. Vuonna 1997 Ilkka Suppanen perusti kollegojensa kanssa yhden aikansa merkittävimmistä suomalaisista designryhmistä, Snowcrash design -yhteisön, jonka taiteellisena johtajana hän myös toimi. Suppasen mielestä on tärkeää ymmärtää, että muotoilu voi tuoda lisäarvoa koko tuotantoketjuun: lähtien kuluttajan tarpeesta ja päätyen valmiiksi tuotteeksi. Hän arvostaa pitkäjänteisiä projekteja, joissa on mukana innovaatio. Suppasen kiinnostus erilaisiin tuotantotekniikoihin, materiaaleihin ja niiden käyttöön näkyy hänen töissään. Hänen ilmaisunsa on kevyttä, se katsoo eteenpäin, mutta jatkaa kuitenkin selkeästi klassista pohjoismaista muotoiluperinnettä.

Ilkka Suppasen töitä on ollut esillä ympäri maailman esimerkiksi Venetsian biennalessa, Milanon kansainvälisillä kalustemessuilla ja MoMa:ssa New Yorkissa sekä monen museon pysyvissä kokoelmissa. Vuonna 1997 Ingo Mauer valitsi Ilkka Suppasen ja Snowcrash-ryhmän vuoden nuoriksi muotoilijoiksi ja Suomessa Suppanen valittiin vuoden 2000 nuoreksi muotoilijaksi yhdessä Harri Koskisen kanssa. Pohjoismaisen Bruno Mathsson -palkinnon Suppanen sai v. 2006.


Oiva Toikka

Professori Oiva Toikka (s.1931) on suomalaisen lasin suuria persoonia, jonka mielikuvituksellinen, rikas ja rohkea lasitaide poikkeaa pohjoismaisen muotoilun valtavirtauksista. Suomen valtion taiteilijaprofessoriksi vuonna 1993 nimitetty Oiva Toikka on luennoinut ympäri maailmaa. Hänen ansiolistansa on vaikuttava. Taideteollisesta oppilaitoksesta vuonna 1956 keraamikoksi valmistunut Toikka työskenteli muotoilijana Arabiassa vuoteen 1959, jonka jälkeen hän siirtyi kuvaamataidon opettajaksi Sodankylään. Hän aloitti työnsä vakituisena suunnittelijana Nuutajärvellä 1963 ja on siitä lähtien työskennellyt lasin parissa suunnitellen suosituksi tulleita lasisarjoja ja uniikkiteoksia. Hänen taiteellinen toimintansa kattaa myös esim. lavastuksen ja pukusuunnittelun sekä erilaiset tilateokset.

Toikka on voittanut lukuisia arvostettuja palkintoja, mm. Pro Finlandia -mitalin 1980, Kaj Franck -muotoilupalkinnon 1992, Suomi-palkinnon 2000 ja Prins Eugen -palkinnon 2001. Oiva Toikka tunnetaan parhaiten Iittalalle suunnittelemastaan Birds-sarjasta. Käsityönä valmistetut uniikit lasilinnut ovat keräilijöiden intohimon kohteena ympäri maailman. Rakastetuissa lasilinnuissa Toikka yhdistää ehtymättömän mielikuvituksensa perusteelliseen tuntemukseen lasin ominaisuuksista.


Tapio Wirkkala

Hangossa syntynyt Tapio Wirkkala (1915-1985) oli monilahjakkuus ja nerokas muotoilija. Wirkkalan suunnittelutyö ulottui lasimuotoilusta ja kuvanveistosta aina setelien suunnitteluun ja grafiikkaan. Häntä pidetään yhtenä Suomen modernin taideteollisuuden johtohahmoista. Aktiiviuransa aikana Tapio Wirkkala osallistui kansainvälisiin näyttelyihin ja toimi Taideteollisen korkeakoulun taiteellisena johtajana usean vuoden ajan. Hänelle myönnettiin lukuisia tunnustuksia, muun muassa kolme kultaa Milanon kansainvälisessä triennaalissa sekä vuonna 1951 että vuonna 1954.

Tapio Wirkkalan Iittalalle suunnittelemat lasiesineet ovat hänen tunnetuinta tuotantoaan. Lasisarjat Ultima Thule ja Tapio ovat säilyttäneet suosionsa vuosikymmenten ajan.