Tuote nro lah911.

Arabia, riisiposliini, mokkakuppi. Design, Richard Lindh.

Vuosi, 1980-luku.

Korkeus 5,5 cm, halkaisija 5,5 cm, paino 62 g.

1940-luvulla koriste-esineiden joukkoon saatiin merkittävä lisä. Silloin Friedl Kjellberg onnistui kymmenvuotisen uurastuksen tuloksena elvyttämään 1700-luvun lopun Kiinasta peräisin olevan riisiposliinitekniikan. 1930-luvun alussa Friedl oli katsellut ihaillen Wienin taideteollisuusmuseossa pientä kiinalaista riisiposliiniastiaa Qianlong-kaudelta. Esineen klassisen kaunis muoto ja tekninen täydellisyys jäivät askarruttamaan häntä ja niinpä tästä pienestä kulhosta tuli seuraavan kymmennen vuoden ajaksi esikuva Friedlin riisiposliinikokeiluille. Lukuisten epäonnistumisten jälkeen onnistuminen saatiin alkuun vuonna 1941 ja sarjatuotantoon päästiin neljän vuoden kuluessa. Kjellberg perusti erityisen riisiposliiniosaston johon valitsi töihin näppäriä ja huolellisia naisia - riisiposliinin teko ei ollut helppoa.

Valmistus ei onnistu koneellisesti. Posliinimassa on polttamattomana haurasta ja reikien leikkaaminen raakaan massaan herkkää kättä ja huolellisuutta vaativaa. Reikiä ei suinkaan tehdä riisiryyneillä, niinkuin alussa usein luultiin. Friedl Kjellberg kertoi, kuinka Arabian myyntipäällikö kuuli kahden rouvan keskustelevan riisiposliinista. Toinen sanoi itse nähneensä kuinka reiät tehtiin riisiryyneillä, jolloin toinen huudahti: "Voi, ja meillä on pulaa riisiryyneistä." Myyntipäällikkö soitti heti Friedl Kjellbergille ja pyysi hiukan ryynejä, jotta hänen lapsensa saisi kunnon puuron. No, puuroaineksia Kjellberg ei voinut luvata. Reiät tehdään käsin erikoisveitsellä ja reikien ympärykset siistitään huolellisesti. Rei'itetty esine raakapoltetaan 800 asteessa, lasitetaan ja poltetaan uudelleen, nyt 1380 asteessa. Lasite muodostaa reikien päälle ohuen kalvon, joka muuttuu poltossa läpihohtavaksi.

Riisiposliiniosasto toimi vilkkaimmillaan 1950- ja 60-luvuilla. Myös malleja lisättiin markkinoiden laajetessa. Itse Fridl Kjellberg olisi pitäytynyt harvoihin yksinkertaisiin ja pieniin esineisiin, mutta kysynnän kasvaessa vaadittiin myös suurempaa tuotevalikoimaa.